Ayurvedan avulla kohti kevättä - vieraskynäkirjoitus
Kevät on uuden alku ja valon lisääntyminen herättää meidät taas eloon. Sään muuttuessa ympäristössä vallitsevat ominaisuudet vaikuttavat myös meihin ihmisiin tuoden mukanaan muutoksia kehon toimintoihin.
Ayurveda on Intiasta ja sen lähiseuduilta lähtöisin oleva, tuhansia vuosia vanha holistinen terveydenhoitojärjestelmä, jossa ihmistä tarkastellaan osana luontoa ja suurempaa kokonaisuutta. Ayurveda tarkoittaakin elämän tiedettä, jossa sanskritin kielen sana ayur tarkoittaa elämää ja veda tiedettä.
Verrattuna länsimaiseen lääketieteeseen, Ayurveda tarkastelee elämää kaikilla tasoilla ja kiinnittää enemmän huomiota organismin energioihin ja niiden toimintoihin kuin niihin liittyviin fyysisiin rakenteisiin. Ympäristössä esiintyvät ominaisuudet nähdään vaikuttavan joko parantavasti tai heikentävästi yksilöön riippuen ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista ja sen hetkisestä tilasta.
Ayurvedassa pyritään elämään yhteydessä luonnon kanssa, joka johtaa harmoniseen tasapainoiseen tilaan niin kehossa, mielessä kuin sielussa. Tämä harmoninen keho-mieli-sielu -tila nähdään terveytenä, joka johtaa pitkään elämään ja ennaltaehkäisee sairauksia.
Ayurvedan pyrkimys onkin ennaltaehkäisevä terveydenhoito, jossa sekä itsehoitorutiineilla että erilaisilla terapeuttisilla hoidoilla voidaan vaikuttaa energiavirtauksiin. Ihminen nähdään terveenä, kun aineet ja energiat ovat jatkuvassa liikkeessä ja pääsevät kulkemaan vaivattomasti sisään ja ulos elävistä organismeista.
Eri elementtien ilmentyminen
Ayurvedan mukaan maailmankaikkeuden viisi elementtiä ilmentyvät niin ihmisessä kuin luonnossa tridoshana, jotka kukin muodostuvat kahdesta eri elementistä. Nämä kolme doshaa ovat Vata, Pitta ja Kapha ja edustavat kukin omanlaistaan biologisten toimintojen voimaa, tietynlaista perusprinsiippiä, jotka vaikuttavat solun ja yksilön rakenteeseen, toimintaan ja laatuun.
Vata muodostuu eetteristä ja ilmasta ja edustaa liikettä. Sen ominaisuuksia ovat kuiva, karhea, kylmä, kevyt, liikuteltava ja ei limainen.
Pitta muodostuu tulesta ja vedestä ja edustaa muutosta eli metaboliaa. Sen ominaisuuksia ovat kuuma, hapan, hieman öljyinen, nestemäinen, tunkeutuva, pistävä ja liikuteltava.
Kapha muodostuu maasta ja vedestä ja edustaa pysyvyyttä ja rakennetta. Sen ominaisuuksia ovat raskas, pehmeä, öljyinen, kylmä, kostea, makea, vakaa ja limainen.
Ayurvedassa doshia käytetään kuvaamaan ihmisen fyysisen kehon ja psykologisia ominaisuuksia, mutta myös ajan laadun ominaisuuksia vuodenajoissa, vuorokaudenajoissa, kuukautiskierrossa tai eri ikävaiheissa.
Kevät on Kapha-doshan aikaa
Kevätilma on kosteaa ja kylmää, mitkä ovat Kaphalle ominaisia piirteitä. Kaphan lisääntyminen heikentää Agnia eli ruoansulatuksen tulta, joka optimaalisesti toimiessaan kykenee tuhoamaan patogeeneja ja muodostaa perustan immuniteetille.
Kylmä ja kostea sää sekä Agnin heikentyminen lisäävät keholle limaisuutta ja altistavat muun muassa flunssalle ja siitepölyallergioille. Olo voi myös tuntua raskaalta ja tukkoisalta.
Kapha-aikaan Agnin vahvistaminen on avainasemassa terveyden ylläpitämisessä. Keväällä kaikkien kehotyyppien (prakriti) on hyvä huomioida kevään tuomat muutokset ja tietyt heikkoudet kehossa, mutta Kapha kehotyypit ovat erityisen alttiita näille muutoksille kevään lisätessä Kaphaa heissä entisestään.
Kaphaa tasapainottava ruokavalio
Kun lähdemme tasapainottamaan doshia ja niiden elementtejä tulee ymmärtää, että vastakohdat tasapainottavat toisiaan.
Kapha-doshan ollessa ominaisuuksiltaan raskas, kylmä, öljyinen ja limainen, tulee Kaphaa tasapainotettaessa ruoan olla kevyttä, lämmintä, kuivaa ja stimuloivaa. Liiallisessa Kaphassa tulisi suosia karvasta, supistavaa ja pistävää makua ja välttää liikaa makeaa, hapanta ja suolaista.
Kapha-aikaan on erityisen tärkeää nauttia lämmittäviä mausteita aterioiden yhteydessä ja suosia muutoinkin lämmintä ja kypsennettyä ruokaa. Lämpö saa liikettä aineenvaihduntaan ja tuliset maut auttavat irrottamaan limaa sekä ennaltaehkäisevät Kaphalle tyypillisiä limasta johtuvia oireita ja sairauksia.
Parhaimpia mausteita Kaphalle ovat kaikki pippurit, sarviapila, kurkuma, sinapinsiemen, inkivääri ja kaneli. Ruoka-aineista Kaphalle erityisen hyviä ovat lehtivihreät vihannekset, kaalit, palkokasvit, sipulit, hirssi, ruis, retikka, artisokka, omena, granaattiomena ja kuumentamaton hunaja.
Kaphalle ominaista hidasta ja heikkoa Agnia (mandagni) vahvistetaan myös karvaalla ja pistävällä maulla sekä lämpimillä ruoilla ja tarpeeksi pienillä annoksilla.
Kuuma vesi raastetulla tuoreella inkiväärillä on oivallinen keino tehostaa Agnin toimintaa, vähentää kehon limaisuutta ja tasapainottaa liiallista Kaphaa. Ayurvedassa sitä suositellaan Kapha kehotyypille (prakriti) tai Kaphan liialliselle ilmentymiselle (vikriti) aamujuomaksi heti herättyä tai pitkin päivää nautiskellen.
Ruokavaliossa tulisi välttää limaisuutta lisäävien ruokien syömistä, kuten maitotuotteet, vehnä, kaura ja kaikenlainen makea. Myös kylmien ruokien ja juomien nauttimista sekä liian raskaan ruoan syömistä etenkin iltaisin tulee välttää, sillä ne heikentävät Agnia entisestään.
Keväällä puhdistetaan
Kapha-aika on keventämisen ja puhdistuksen aikaa. Ruokavalion tuunaamisen lisäksi kehon puhdistuksessa kannattaa suosia kehon kuivaharjausta, hierontaa, nenähuuhtelua, kielenkaavintaa, saunaa ja muita lämmittäviä menetelmä.
Ayurvedassa ajatellaan, että lämpö tukee puhdistumista saaden elimistöön kertyneen sitkeän liman liikkeelle ja on silloin helpommin poistettavissa elimistöstä. Myös liikunta on tärkeää ja tukee kehon omia puhdistusmekanismeja sekä tasapainottaa Kaphaa, joka helposti epätasapainossa passivoituu ja jämähtää paikoilleen.
Toki Ayurvedassa jokaista hoidetaan aina yksilöllisesti kehon ja mielen kulloinenkin tila huomioiden. Yksilöllisen tilan kartoittaminen ja tarkempien ohjeiden laatiminen vaatii aina Ayurvedisella konsultilla käymistä.
Jokainen voi kuitenkin hyötyä kulloisenkin ajan laadun huomioimisesta omassa arjessa ja elintavoissa sekä saada ymmärrystä siihen, miksi keho oireilee eikä samat ruoka-aineet tuokaan toivottua tasapainoa mitä kesällä tai talvella.
Kirjoittaja,
Miia Saastamoinen, ravitsemusasiantuntija